En tiijä kumpi on enemmän jäässä, minä vai Halo, mutta tarkempi tarkastelu osoittaa kummankin nenän punoittavan normaalia enemmän.

Voiko harkat alkaa hyvin jos kotoa löytyy kolme kenkää, joista onneksi tälle reissulle oletettavasti natsas kaks. Sitten päätin ottaa mukaan Kirsin kangasrullan ja Hiukkavaaran risteyksessä rupesin katselemaan, että taisipas tuubit jäädä kotilattialle. Vaatetus oli mallia aamu, eli pikkasen ryysyä vaan niskassa, koska eihän se aurinko voi VIELÄ niin paljoa päivää lämmittää. Pirun kylmähän tuo oli, ei siinä. Mutta onneksi en tainnu olla ainua kesävermeissä pyyhkivä. Sitten kaiken kruunasi Halpan etsintävaljaat, ne uutuuttaan hohkavat kauneudet.. Semmosella huomiolla vaan että eräs ompelijatar oli unohtanu ommella niihin mahanalusklipsit :D. Halo rukka kun joutu niinku ryysyrannan jooseppi painamaan pitkin kankaita :D. Ei ihme ettei menny hommat ihan putkeen.

Oltiin siis Halon kanssa vähän hukassa. Koitin tälläkertaa rajoittaa kaahottavaa menemistä odota-käskyllä, mutta luulen siitä olevan enemmän haittaa kuin hyötyä tai sitten vain sattumien summa. Sovittiin alue, mihinkä maalimiehet menevät niin että Halpalla on mahkut saada tuulesta viesti. No tuuli sanoi että up_yours ja heitteli sulotuoksujaan mihin sattuu. Ensimmäisen maalin Hoo pongas tosta vain, mutta sitten kaksi muuta jäivät jemmaan. Halo päätti siitä suivautuneena pistää bileet pystyyn ja haukkui ja hillui ja koikkelehti ihan holtittomasti mihin sattuu. Myös lumipallot oli aika jees itse metsästettynä. Se haukkuriekkuminen ja tyhyjän äyvvääminen kuulosti minun korvaan täysin turhautumiselta. Eikö ipana saanut kunnolla hajuja, vai mikä sai nuoren possunokan mököttämään. Pikku vinkkaukset lampulla metsänsiimeksestä auttoi mua suuntaamaan kohti oikeaa maisemaa ja tottahan toki ipana löysi nakkiautomaatin ja herkutteli maltilla ja rauhassa maalimiehen kanssa. Samalla tyylillä löytyi toinen, varmasti ja heti, kun pikkasen tuulta saatiin avuksi.

Seuraavalla kerralla tehen niin, että maalimiehet menevät selkeälle alueelle, ja minä tiedän paikat suurinpiirtein. Näin saan minimoitua oman epävarmuuden etsittävästä alueesta. Tiedän kyllä sen, että koskaan ei tiedä minne oikeasti eksynyt ihminen on mennyt, mutta tahon oppia nyt toimimaan yhessä Halon kanssa, enkä niin että ite oon ihan kuutamolla ku Halppa on jo hoitanu ukot ja akat metästä tulille.

Huonoin kerta, jos sitä voi/kannattaa jotenkin määrittää.

Loppuisi jo tää harjoittelu, että pääsis keskittymään siihen ilmaisun reenaamiseen.

Haastattelin Halon illan päätteeksi, että miltä nyt tuntuu?

"Hyvältähän tuo tuntuu ja tavoitteisiin päästiin. Kaks tuntia koitin kovasti haukkua Peltsamiehelle autosta ja lopuksi vaivannäkö palkittiin. Että ihan hyvät reenit :D"