Aloitetaan takautuvasti toissaviikolta kun kumpikin tytöistä oli mukana. Pakkasta oli reippaasti ja likoilla onneksi manttelit mukana. Siirille otettiin polun varteen n. parinkymmenen metrin syvyydelle kolme maalimiestä. Hinku oli heti kova, joten mun suunnitelma oli että mennään hillitysti jokainen ja joka välissä Siiri kiinni. Olin ihan varma että Sipsi haistaa jo ekan jäljen meitä lähimpänä joten päästin sen irti. Mitä vielä sanoo Siiri ja juoksee viimeiselle maalimiehelle ilmeisesti voimakkaimman hajun perässä. Kerkesin jo pariin otteeseen rääkyä sitä takaisin, mutta onneksi Marika kiljas mulle että neiti on ihan turvallisesti päässyt perille :D. Hyvä minä. Maalilla otin Siirisen kiinni ja käveltiin takaspäin. Keskimmäisen maalimiehen jäljen se pongas helposti ja ootin nanosekunnin että mitä tulee turhauman kautta kun ei heti pääse jälkeä ajamaan ja sieltä tuli pieni vuh josta välitön hihnan löysääminen ja palkkioks maalimies nakkeineen. Taas rauhotuimma maalilla ja päästin ennen viimeisen(ensimmäisen) maalimiehen jälkeä Sipsin irti ja sitä hajua neiti työsti tarkasti 110% lasissa. Kertaalleen piti kiljasta oikeeseen suuntaan kun alko ajotie lähestymään kesken hajun tarkennuksen, mutta sittempä maalimies löytyi ruhtinaallisten kehujen kera. Jokaisella maalimiehellä käyttäytyminen mallikasta ja pylly maassa istuen.

Halpalla taas oli _näitä_päiviä. En tuolloin tajunnu että mikä mättää, mutta parin pv:n päästä alkoikin pikkusiskon juoksut. Tuulta ei ollu nimeksikään, mutta ei se Halppaa yleensä haittaa. Kolme maalimiestä oli myöskin jemmassa mahtavien hankien takana. Halo kyllä haisteli ja tuoksutteli, mutta ei oikein skarpisti ettiny eikä todellakaan ilmaissut kunnolla :D. Ajeli vaan Demin jäljet mielissään :D:D:D. Mutta empä osaa olla pahana, kun näköjään noi pikkusiskon juoksuhommat pistää vakavan, korrektin ja hillityn Halon pään ihan sekasin. 

***

Viime tiistaina jätin pennun suosiolla kotiin, kun oli tiedossa rakennusetsintä. Halpalla oli alakerran kaapissa yksi, yläkerrassa oli takki yhdessä huoneessa ja takin omistaja toisessa ja pihalle oli piiloutuneena sitten yksi maalimies sillä mielin, että viimeinen on ainaskin onnistunut haku jos sisällä on hankalata. Sisätiloissa tietynlaiset lattiat teettää Halolle työtä, mutta arveluttavasta lattiapinnasta huolimatta se teki tosi reippaasti hommia. Tuolla rakennuksessa (varmaan joka rakennuksessa ylipäänsä) hajut menee mielenkiintosesti, mutta vaikka Halo ei itsenäisesti saanutkaan paikallistettua kaappia, niin ei jäänyt epäselväksi että onko huoneessa ihminen vai ei. Kymmenen metrin säteelle se sai paikallistettua hajun lähteen ja sitten minä jo avitinkin avaamalla kaappeja raolleen että neiti saa palkkansa hyvin tehystä työstä. Sisällä en vaadi ilmaisua kun se on Halolle haasteellista eniveis. Sitten suuntasimma yläkertaan ja siellä Halppa teki myös mallikkaasti hommia. Takki löytyi toisesta huoneesta ja käytöstä seuraamalla hokasin että nyt on jotain bongattu.  Kiitin löydöksestä ja annoin neitin ite tehä hommia. Maalimies oli jemmautunut karsealta/homeelta/viemäriltä haisevan vessan välitilan taakse vessaan ja sen löytämiseen Halppa ei ite kyennyt. Lattia oli vielä liukas, joten yhteistuumin kävimmä hakemassa maalimiehen pois sieltä ku hoksasin että nyt menee neitillä yli hilseen. Viimeinen maalimies kruunasi homman kun oli niinkin helpossa paikassa ko lumivallin takana. Sieltä lohkesi reipas ilmaisu <3

On kyllä mahtava tuossa rakennushommassa seurata eri koirien työskentelyä. Halppa on selkeesti elementissään ulkona maastossa ko maastossa, mutta sisätilat on tosi haastavia. Demi taas joka pihamaalla on tosi rauhallinen, on ihan elementissään sisällä ja samoin Tinka. Hieno on seurata koirain eri puolia kun päässään aina toisinaan reenaamaan vähän erilaisissa paikoissa. Kiitokset Raijalle tästä mahollisuuvesta :)